Pääsivulle (jt)
Aikahyppy pitkältä katolta toiselle
9-3 Sport Combi vs. OG 95
Tämä juttu on julkaistu Saabistissa nro 70, 2/2008. Kuvat ja teksti Jari "jt" Talvela.
Mitä tapahtuu, kun tehdään 33 vuoden pituinen aikahyppy farmariSaabin katolta toiselle? Rapsahtaako helmasarja rotvallin reunaan? Lähteekö-
a) käyntiin? b) lapasesta 3) kortti kuivumaan?
Entä toiseen suuntaan hypätessä- Irtoaako vispilänvarsi vanhan viipan rattiputkesta? Jyräävätkö ne (rekat) meitin, ylämäessä?
Tuleeko kulttuurishokkia? Jos, niin miten siitä toivutaan? Purkamalla kokemus terapeuttisella kirjoittamisella?
Tässä "koeajoraportissa" ei edes pyritä tekniikanmaailmamaiseen objektiiviseen tieteellisyyteen. Kyse lienee lähinnä subjektiivisten kokemusten vaihtamisesta ja kirjaamisesta. Ja ehkä jonkinlaista elämyshakuisuuttakin on havaittavissa :)
Ensimmäinen aikamatkaajamme on vinou... siis vannoutunut ja kokenut V4-pilotti. Kuuppaa tahi viippaa on ollut ajossa vähintään kakkosautona 90-luvun alusta asti. Viime vuosina on käytännön myönnytyksiä tehty SAAB 90:n suuntaan, kun alati harvinaistuvaa veenelkkukantaa ei raatsi suolaisissa adventtisohjoissa ryvettää. Vuoden 1987 jälkeen tehtyjä autoja ei kuitenkaan allensa ole juuri eksynyt.
Uteliaisuus uudempien Saappaitten ominaisuuksia kohtaan on kuitenkin ajoittain vaivannut "vanhaa pierua". Niinpä - kun paikallisradiosta kajahti ilmoille mainos, jossa Saab-lähimyymälä mainosti esittelyssä olevia Hirsch-erikoismalleja - nosti allekirjoittanut vihreän viipan kytkintä. Seurasi paikallisen Saappimyyjän ylipuhuminen, ja periaatepäätös siitä, että vastavuoroisesti koeajetaan 95/96-toimittajan "erikoismallinen" vuoden 1975 farmariSaappi.
"No ratti näyttäsi olevan pyöreä ja oikealla paikalla. Ja polkimiakin riittävästi. Automaatti tästä ny olis vielä puuttunu..."
Toimittajan koeajettavaksi tulisi siis SAAB 9-3 Sport Combi 1.9 TiDS PF Diesel Linear Business M6, joka teki vaikutuksen jo pelkällä nimellään. Jokainen sana nimittäin kuulostaa aika kalliilta...Noh, ollaan varovaisia, tonnin omavastuulla. Asianmukaiset ajolupa-, vakuutus ym. muodollisuudet hoidettuansa rohkea 95/96-toimittajamme lampsi kohti pihalla odottavaa, kiiltävänmustaa autoa.
Dieselmoottorin käynnistäminen onnistui ensi yrittämällä, mutta ensimmäisistä liikennevaloista liikkeelle lähtö ei. Hmm... taisi olla kolmosvaihde liikaa jopa matalalta vääntävälle riisselille. 6-vaihteisen laatikon huono puoli on näemmä se, että aina on kuusi mahdollisuutta valita sopimaton vaihde. (Nelivaihteinen = vähemmän virhemahdollisuuksia.) Tiukan keskittymisen ansiosta seuraavista valoista lähtö onnistui mainiosti. Kiihdytys ylämäkeen tuotti iloisen yllätyksen: Saappi potkaisi itsensä matkavauhtiin todella vaivattoman tuntuisesti. Mahtoiko edes yrittää tosissaan, kun ei juuri mitään kuulunut? Noh, eivät kai ne sata "ylimääräistä" (viippaan verrattuna) hevoista siellä turhan panttina ole...

"Mäki ylös kävelyvauhtia, ja alastulo seis käsijarrulla. Vau. Olis jäänyt viipalla tekemättä."
Koeajolenkin varrelle sattunut louhos tarjosi karun kuvaustaustan lisäksi mahdollisuuden testata dieselin mäennousukykyä ja sitkeyttä lähes tyhjäkäynnillä. Jyrkkä nousu kuorma-autojen tallaamaa, sepelipintaista polkua onnistui kävelyvauhdillakin nikottelematta. Tunnusteleva mateluvauhti oli muutenkin paikallaan tällä osuudella, sillä nykyautojen tapaan tämänkin laitteen "kontaktipinnat" ovat mitälie muovia, eli turhan helposti rispaantuvaa laatua.
Ohituskiihtyvyyttä kohtaan minulla oli omat odotukseni. Johonkihan noita tehoja ja turboa ilmeisesti "tarvitaan". Eikun asemiin iskuetäisyydelle, pitkän suoran auetessa sopivaa vaihdetta silmään ja polkaisu. Ohituskiihtyvyys nelos- ja vitosvaihteilla vaikutti olevan lähes moottoripyörän(*) luokkaa - sen verran vilkkaasti rekka peruutti oikealta ohi ja loittoni taustapeilissä. Ohitusten loppunopeuksien kanssa saapikin sitten olla tarkkana... Normaaliin, ohituksettomaan matka-etenemiseen löytyy riittävästi vääntöä vielä kutosellakin. "Ylivaihteella" on varmasti merkitystä taloudellisuudessa, varsinkin nykyisillä polttoaineen hinnoilla. Menovesi kun näyttää tällä hetkellä maksavan jo puolitoista euroa / litra, oli käyttövoimana sitten diesel tai bensa.
(*) = 100 hv / 250 kg peruspyörä 80-luvulta

"Ilmastoinnin ja ikkunan säätimet mallia 9-3 -08"
"Ilmanvaihdon ja ikkunan integroitu säädin mallia 95 -75"
Jupistavaa:
- Vapaakytkin puuttuu
- Taka-ampujan paikka puuttuu
- Äänet puuttuvat!
- Auton olemus ei herätä hymyjä naispuolisissa henkilöissä
Jees - jutut:
- Ajamisen helppous
- Tehoa ja vääntöä riittävästi
- Vaunun veturina omiaan

"Kitkarenkaat aiheuttivat lievää perän levottomuutta reilummissa jarrutuksissa. Vai oisko se ollu liika vauhti?"
Vaikka koeajolenkillä hauskaa olikin, kunnon äänien puuttumisesta huolimatta, jäi mieleen kummittelemaan joitain kysymyksiä.
Koeajamassani versiossa oli käytössä noin 175 hevosvoimaa (n. 128 kW). Löytyykö kuskilta malttia käyttää järkevästi ( lue = olla käyttämättä ) tehoreservejä? Ennakoivalla ajolla kun ei juuri synny tilanteita, jossa "tehon tuomaa turvallisuutta" tarvittaisiin.
Nopeusrajoitukset ja muu, usein ruuhkainen liikenne, huonot keliolosuhteet joita Suomessa riittää, saavat suuret hevosvoimamäärät kuulostamaan markkinamiesten luomalta tarpeelta. Varsinkin kun tehokas auto on yleensä (varaosia myöten) kalliimpi kuin pienitehoinen.
Markkinoinnissa tunnutaan yleensäkin korostettavan nimenomaan auton tehoa, jonka painottaminen on jonkin verran ristiriidassa turvallisuuden ja mm. joustavan ajotavan kanssa. Autojen sinänsä tervetulleet turvallisuusratkaisut ja nopeassakin ajossa hyvin toimiva alusta ovat omiaan luomaan turvallisuuden tunnetta. Hyvä äänieristys taas puolestaan helpottaa vauhtisokeuden syntymistä - vauhti ei tunnu niin kovalta, jos pelkästään näköhavainto kertoo etenemisestä. Kuitenkin fysiikan lait ovat valitettavasti samat tehokkaammillekin autoille. Eikä se vauhti mitään, mutta se äkkipysäys.
Mutta tämä on taas toisen jutun aihe. Ollaanpa tarkkana ettei (aihe) karkaa lapasesta.
terv. Jari "jt" Talvela
YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ - R. Mikkolaisen kirjallinen haastatus
jt: Hyvinhän se koeajolenkki meni. Odotin enemmän ongelmia käsivaihteiden, vapaakytkimen ja ajoittain täristävän kytkimen kanssa. Ilmeisesti et ole ajanut liikaa automaatilla?
RM: Joo, kyllä kytkintä tulee vielä käyteltyä, ei tosin vapaakytkintä. Vapaakytkin sinänsä hieno ominaisuus, vaatii vain hiukan totuttelua risteys- ja kaarreajossa.
jt: Mikä jäi ajolenkiltä päällimmäisenä mieleen?
RM: Kyllä se tunnelma oli ehdottomasti parasta, aikakoneella ajassa taaksepäin. Voin vain kuvitella miltä silloin tuntui kun matkaa tehtiin yhtä lailla kuin nytkin. Muksuilla vauhti päällä takapenkillä ja rouva vieressä antamassa tarkentavia ohjeita matkantekoon.
jt: Reippaina käymme rekkain alle? Jääkö viipalla jalkoihin?
RM: Tietty kunnioitus vanhusta kohtaan kiihdytyksissä koeajolenkillä oli takaraivossa, mutta en epäile etteikö V-kone antaisi riittävästi vauhtia, jos vain tietää kaikki niksit, kuinka pannusta saa tehot irti.
jt: Kyseisen yksilön urheilullinen ulottuvuus (paljon melua tyhjästä) jäi kaupunkiajossa hieman ohueksi. Tervetuloa kyytiin jossain klubin ratatapahtumassa - käydään vähän taittamassa mutkia.
RM: Urheilullinen ajotuntuma on nykyisessäkin 9-5 Wagonissa helposti löydettävissä enkä epäile etteikö hiukan vanhemmallakin 95:sella saada Ahveniston suolenkillä paljon haavereita aikaiseksi.
jt: Mikä oli kamalinta/hankalinta?
RM: Painajaisia ei koeajon päätteeksi ole nähty, mutta toisaalta uniin on tullut josko itsellekin saisi hankittua ns. harrasteauton.
jt: Mikä oli parasta?
RM: Se tunnelma ja ajan patina.
jt: Tunsitko lentäväsi? Kuulitko historian siipien havinaa? Tuliko edes 70-lukuinen fiilis?
RM: 70 luvulla isän Vauxhall Viva oli kova sana, mutta todettakoon että autot alkoivat jo silloin S-kirjaimella.
jt: Vertaa joltain osalta 9-3 Sport Combiin?
RM: Tavaratila oli jo koeajoautossa erittäin käyttökelpoinen ja sitä se on myös tässä uudessa 9-3 Sport Combissa.
jt: Voisitko kuvitella OG 95:ttä harrasteautona? Entä käyttöautona?
RM: Ehdottomasti, viisihenkiselle perheelle ko.auto voisi olla oiva menopeli. En kuitenkaan osaisi ajatella ajavani sillä ihan päivittäin.
jt: Kiitos kommenteista! Haluatko vielä lopuksi kiteyttää jotain?
RM: Puheet siitä onko SAAB edelleen SAAB voidaan unohtaa - sen ylivertaiset ominaisuudet ovat vain jalostuneet entisestään ja siirtyneet näihin huippuhienoihin moderneihin SAABeihin.

Linkkejä
Lisätietoa jt:n viipasta ja muiden farmarisaabien esittelyjä saab95.net
* Takaisin sivun ylälaitaan *
© 2008

Sivua sepitetty viimeksi 1.7.2008